Missio Viro
Õunakohvik -Omenakahvila Kuressaaressa
13.9.2018
0
, ,

Tere jälle!

Minä, Tuulia olen ollut nyt jo kuukauden Kuressaaressa seurakunnan harjoittelijana. Kuressaare on oikein kaunis paikka, varsinkin piispanlinnan lähiympäristössä on mukava tehdä kävelylenkkejä. Kerron tässä kirjoituksessa ensivaikutelmia paikasta ja seurakunnasta. Tänne tuleminen tuntui helpolta viime vuoden harjoittelun jälkeen Lasnamäellä, kun osaan jo viron kieltä valmiiksi ja olen saanut jonkinlaisen pohjan seurakuntatyölle Virossa. Silti Kuressaare on ihan erilainen paikka verrattuna Tallinnaan, ja täälläkin riittää paljon uutta opittavaa. Tarkoitus siis on olla täällä joulukuulle asti, ja Mirva toimii edelleen mentorinani harjoittelun ajan. Viime sunnuntaina täällä oli ruokafestivaalit, mistä kerron lisää kirjoituksen loppupuolella. Seurakunnan nuoret osallistuivat siihen pitämällä ”Õunakohvikua”, jota varten he itse leipoivat ja myivät tuotoksiaan.

1. Tässä kuvassa on Laurentiuksen kirkko, jossa pidetään messut sunnuntaisin. Lisäksi kirkossa on aina välillä erilaisia konsertteja. Viime viikolla oli Saksan tuomiokirkon kuoro esiintymässä. Tultuani tänne oli kiva esittäytyä messun jälkeen seurakunnalle, kun koko kirkko oli täysi. Silloin täällä oli messussa mukana myös Suomesta tulleiden esikoislestadiolaisten ryhmä, jonka kanssa sain viettää kokonaisen päivän.

2. Messun jälkeen kävimme ryhmän kanssa katsomassa paikallista nähtävyyttä, Kaalin kraatteria. Iltapäivällä kävimme vielä toisessa messussa lähellä heidän majoituspaikkaansa. Ensimmäinen päiväni Saarenmaalla oli siis täynnä ohjelmaa ja mukavaa oli hyvässä seurassa.

3. Seurakunnassa ensimmäinen tapahtuma jossa olin mukana, oli amerikkalaisten järjestämä englannin kielen leiri. Itse olin mukana nuorten ryhmässä, ja näin siis ensimmäistä kertaa seurakunnan nuoria. He vaikuttavat olevan kiinnostuneita uskonasioista, vaikka ovatkin kovin epävarmoja. Tahdon jättää heidät ja nuorten toiminnan täällä teidänkin rukouksiinne, nuortenillat alkavat suunnilleen parin viikon päästä kesän tauon jälkeen.

4. Leirin jälkeen olen tutustunut muuhun seurakunnan toimintaan, kuten viikoittaiseen raamattupiiriin ja teetunteihin. Teetunnit pidetään kerran kuukaudessa, ja siellä on tarjolla paljon erilaisia voileipiä, sekä jotain makeaa kahvin lisäksi. Tänään teetunnilla yllättäen olikin oma vuoroni puhua hieman kutsumuksestani, spontaanit virolaiset eivät aina kysy kaikkea paljoa etukäteen. Teetunnin jälkeen sain taas kuulla, miten kiitollisia virolaiset ovat siitä että suomalaiset auttavat ja ovat auttaneet jo pitkään, kun katsoo historiaa taaksepäin.

5. Vastaanotto tänne on ollut lämmin. Tässä kuvassa kanssani on Edvi, joka aina muistaa kysellä kuulumisiani ja antoi minulle lahjaksi nyplätyn ristin Raamatun väliin. Muutenkin seurakuntalaiset ovat hyvin huolehtivaisia ja ovat iloisia, että tänne on saatu avuksi harjoittelija.

6. ”Toidufestival” (suom. toidu=ruoka) on järjestetty täällä Kuressaaressa loppukesästä jo muutamien vuosien ajan. Järjestäjät kokoavat eri pisteitä, joilla myydään jotain syötävää, jolloin osallistujien on helppo vain siirtyä paikasta toiseen katsomaan, mitä on tarjolla. Lauantai-iltana oli muutaman sadan metrin mittainen ruokapöytä kadulla, missä pidettiin suurta yhteistä piknikkiä muusiikin soidessa. Sunnuntaina seurakunnan piste oli seurakuntatalon edustalla, ja se oli avattuna koko päivän ajan. Nuoret tekivät paljon työtä, itsekin pääsin myyjäksi. Osa tuotteistamme oli ammattilaisten tekemiä, joten valikoimamme oli laaja. Ruuhka-aikana ihmisiä kävi kymmenittäin, enkä ehtinyt laskemaan paljonko heitä kävi, mutta yllätyin miten hyvin tuotteita meni kaupaksi.

7. Ehdin napata kuvan vähän rauhallisemmalla hetkellä, kun ei tarvinnut olla myyjänä. Oven eteen oli tehty leponurkkaus ja lapsille tuotiin myös piirrustustarvikkeita. Oli lämmin päivä, eikä onneksi satanut, vaikka aamulla olikin näkyvissä tummia pilviä. Kahvilan tuotto meni seurakunnan nuorisotyön hyväksi.

Kuressaaressa elämä on eloisaa ja täällä järjestetään paljon erilaisia tapahtumia, joista nyt tämä ”Toidufestival” on vain yksi esimerkki. Täällä on myös jonkin verran eri kirkkokuntien seurakuntia, jotka tekevät jossain määrin yhteistyötä keskenään. Itse olen tullut tänne tekemään lähinnä lapsi- ja nuorisotyötä, jotka molemmat pian taas alkavat nyt koulujen alkujen jälkeen. Hengellisesti katsoen täällä tarvitaan vahvistusta, vaikka toimintaa järjestetään säännöllisesti. Uskon ja tahdon luottaa, että Jumala toimii täällä myös harjoitteluaikanani ja auttaa kohtaamaan työn tulevat haasteet.


 

 

About author

Aiheeseen liittyvää

/ Tutustu myös näihin artikkeleihin

Rukouskirje07-2018-kansi

Lappalaisten rukouskirje, heinäkuu 2018

Tere jälle! Minä, Tuulia olen ollut nyt jo kuuka...

Lue lisää
njs12

Leirillä Rannamõisassa

Tere jälle! Minä, Tuulia olen ollut nyt jo kuuka...

Lue lisää
taija1

Saagem tuttavaks!

Tere jälle! Minä, Tuulia olen ollut nyt jo kuuka...

Lue lisää